Ka Jaintia Joint Alliance (JJA) kawa kynthup ya ka seiñ JYF wa WJSU da thoh ki chah u CEM ka JHADC wow lai cha ka Supreme Court yow yakhun pyrchah yei rukom kyrriah ya ka Block-I wa Block-II iwa da leh da u Lat ka Assam lyngba ki Notification wa da pynmih ha u snem 1951 wa 1955.
Ka JJA da ong ko wa u Lat ka Assam ha u snem 1951 da pynmih u ya ka Notificatoin yoh rah ya ka Block-I wa Block-II napoh ka United Khasi-Jaintia District chapoh ka Mikir Hills District wei ha u snem 1955 da pynmih sa kawi ka Notification yow pynskem yeini.
Tangwa ka JJA da ong ko wa da leh yeini khlem da mynjur næ tyrwa da ka Autonomous District Council katkam ka Paragraph 14 wa 18 ka Sixth Schedule ka Constitution ka India wei khlem da thung leh da kawon kawon ka Commission yow pait chwa ya u pood u ang.
Chooh chooh da ong wa ka Paragraph 20 ka Sixth Schedule da e bor ko ya u Lat wow leh u iwon iwon du deiwa mynjur donhi ki Autonomous District Council wei iwa leh u Lat toh palat yei bor yong oo iwa mut wa ki Notification ymtoh kiwa man katkam ka aiñ neibhah ym em da pynskem ki da ka District Council, ka Parliament næ da u President wei ini waroh da wanrah ko yei chitom ki paidbah ka Jaiñtia Hills kattu da palat 70 snem.
Hajrong ini da dawa wa ka JHADC u pynmih ko da ka rai namo ka Official Resolution manda chong dorbar ko wow pynbna wa ka Notification u snem 1951 wa 1955 ym em man ki katkam ka aiñ ka riti synchaar wei wow dawa leh wow pynyuiñ biang ya ka Block-I wa Block-II cha ka JHADC.
Dawa dawa leh ya ka JHADC wow e bor ko ya ka chnat aiñ wow lai yaleh mukotduma ko hakhmat ka Supreme Court hapoh ka Article 32 næ Article 131 yow pait deiwi wei wow pynuiñ biang ya ka Block-I wa Block-II.





Discussion about this post